Musiikki karkottaa vihan niistä, jotka eivät rakasta.
Rauhattomille se antaa rauhan, itkevät se lohduttaa.
Ne, joiden tie on tukossa,
löytävät uusia polkuja,
ja niille, jotka torjuvat kaiken,
kasvaa uutta varmuutta ja toivoa.
– Pablo Casals
Mitä on musiikkiterapia/ musiikkipsykoterapia?
Musiikkiterapia ja musiikkipsykoterapia ovat asianomaisen koulutuksen saaneen terapeutin antamaa ja musiikkia välineenään käyttävää yksilö- ja ryhmäterapiaa. Ne sopivat kaiken ikäisille lapsista aikuisiin ja niiden avulla voidaan hoitaa sekä psyykkisesti oireilevia henkilöitä, että henkilöitä, joiden ongelmat ovat neurologisia. Erinomaisen hyvin musiikkipsykoterapia sopii mm. ahdistuksesta ja masennusoireista kärsiville henkilöille ja erilaisissa elämän kriisitilanteissa oleville henkilöille.
Musiikkiterapia on lähellä sensomotorista psykoterapiaa eli erilaisilla musiikillisilla menetelmillä voidaan psyykkisiä ongelmia työstää psykodynaamisesti ja saada ne hallintaan. Musiikin tieteellisesti todistettua aivoja laajasti aktivoivaa ominaisuutta voidaan hyödyntää myös traumaattisten kokemusten työstämiseen. Musiikki puhuttelee ihmisiä nonverbaalisesti, ja sen avulla yksilön on mahdollista avautua ja käydä läpi sellaisiakin asioita, joista puhuminen olisi liian tuskallista tai muuten mahdotonta. Edellisestä johtuen varsinkin lapset ja nuoret pystyvät hyötymään musiikkiterapiasta tehokkaasti.
Psykodynaamisessa musiikkiterapiassa työstetään asioita musiikkia ja soittamista hyödyntäen
Psykodynaamisessa musiikkiterapiassa metodina on psyykkisten asioiden läpityöstäminen musiikillisin keinoin. Asiakas tuo tai luo terapiaan itselleen tärkeää musiikkimateriaalia, jota työstetään mm. soitettuna, laulettuna, kuunneltuna, maalattuna yms. Työstämisen myötä asiakas ikään kuin kertoo omaa tarinaansa yhä uudestaan ja uudestaan, kuten meillä on tarve tehdä itseämme koskettavissa elämäntilanteissa. Näin tapahtuu asteittainen psyykkinen eheytyminen toiston myötä. Asiakas oppii tunnistamaan alkuperäisiä tunnelatauksiaan, saaden samalla terapeutiltaan arvokkaita korvaavia ja korjaavia kokemuksia.
Samalla vuorovaikutus on nonverbaalista ja verbaalista (sanatonta ja sanallista). Varsinkin sanattoman viestinnän kautta asiakas ilmaisee terapiassa usein vielä hänelle tiedostamattomissa olevia asioita. Terapeutti tulkitsee ja sanoittaa esille nousevaa materiaalia, minkä johdattelemana asiakas tekee oivalluksia omasta psyykkisestä rakentumisestaan. Terapian tavoitteena on psyykkinen vahvistuminen ja patologisten ongelmien hallintaan saaminen.
-
Asiakas tuo tai luo terapiavälineeksi itselleen aivoja laajasti aktivoivaa merkityksellistä musiikkia
-
Musiikkia työstetään sanallisessa ja sanattomassa vuorovaikutuksessa.
-
Työstäminen auttaa saamaan kosketuksen tunteisiin ja ymmärtämään omia tunnelatauksia.
-
Asiakas saa kosketuksen omien ongelmiensa alkulähteisiin tiedostamattoman muuttuessa näin tiedostetuksi.
Musiikkipsykoterapia tukee ja mahdollistaa psyykkistä uudelleenrakentumista
Musiikkipsykoterapiaan liittyy musiikin lisäksi yleensä myös asioiden verbaalista työstämistä. Musiikin rooli terapiassa vaihtelee olennaisesta (asiakkaalle merkitsevästä) taustamusiikkiin. Tehokkaimmillaan musiikkipsykoterapiassa yhdistyvät psykoanalyyttiset ja musiikin psykodynaamiset elementit tasapuolisesti, jolloin musiikillinen ja verbaalinen työstäminen tapahtuvat lähes yhtäaikaisesti.
Analyyttisessä työskentelyssä terapeutti opastaa asiakasta tämän tekemien oivallusten ja ymmärtämisten kautta kohti psyykkistä kuntoutumista. Riittävän intensiivisessä, ammattitaitoisessa ja pitkäkestoisessa terapiassa syvällinen psyykkinen uudelleenrakentuminen on mahdollista.
Musiikkiterapia hyödyntää ihmisen aitoa oppimisen halua
Musiikkiterapia voi olla myös tehokasta kuntouttamista oppimisen teorioihin pohjautuvana terapiana. Ihminen on pohjimmiltaan luotu oppimaan ja on tiedonhaluinen jo vauvasta lähtien. Musiikkiterapiassa käytetään usein metodina soittamista ja sen ”opettamista”. Tällainen terapeuttinen opettaminen poikkeaa normaalista opetustilanteesta siinä, että terapeutti välttää kaikenlaista manipulointia pitäen aistinsa herkkinä, ettei näin vahingossakaan käy.
Näin opetus tapahtuu asiakkaan toivomuksesta ja soittamiseen liittyvä ohjaus seuraa kiinteästi asiakkaan innostuneisuutta ottaa sitä vastaan. Näin tyydytetään hänen luontaista oppimisen nälkäänsä ja saavutetaan soittotaidon kasvuun ja osaamisen lisääntymiseen liittyvää todellista itsetunnon vahvistumista.
-
Lähtökohtana ihmisen aito halu oppia
-
Musiikkiterapia vahvistaa musiikillisia taitoja ja itsetuntoa
Hoito pohjautuu psykoanalyyttiseen teoriaan
Musiikkiterapian, musiikkipsykoterapian ja psykoterapian pohjana on psykoanalyyttinen teoria, jonka mukaan ihmisen ydin, ´itse´, rakentuu hyvin varhain ja ihminen toistaa ja tuo nykyhetken vuorovaikutussuhteissa esille aikaisemmissa objektisuhteissaan koettuja tilanteita ja tunnelatauksia.
Nämä ilmiöt kohdataan terapian transferenssi- ja vastatransferenssireaktioissa. Transferenssilla tarkoitetaan tunteensiirtoa, ts. tunteen tiedostumatonta uudelleenkohdistumista. Vastatransferenssilla tarkoitetaan asiakkaan terapeutissa herättämiä tunnereaktioita. Näin ilmiöt saadaan terapeuttisen työskentelyn kohteeksi.
YMMÄRRYS ITSESTÄ LAAJENEE
Kun terapiaprosessi etenee, realisoituu asiakkaan ymmärrys omasta psyykkisestä rakentumisesta, enemmän tai vähemmän tietoisesti. Analyyttisessa terapiassa asiakkaan on mahdollista oivaltaa lapsuudestaan samankaltaisia tunnelmia herättäneitä tilanteita, joihin hän törmää nykyisessä elämässään. Supportiivisen terapian hyväksyvässä ilmapiirissä koetut, korvaavat ja korjaavat kokemukset ovat keskeisiä. Nykyiset käyttäytymismallimme ja tunnereaktiot ovat seurausta menneisyyden kokemusten synnyttämistä kytkennöistä ja muistijäljistä. Terapiassa käyttäytymismallit ja tunnereaktiot voidaan rakentaa uudestaan, jolloin myös käsitys omasta itsestä ja usko sekä luottamus muihin ihmisiin muodostuu uudelta pohjalta.
Musiikkiterapia voi kuntouttaa myös fyysisesti
Musiikkiterapia on myös fyysistä toimintaa, jossa luodaan fyysisin liikkein musiikkia, kuvia, sävellyksiä ja sanoituksia. Isomotorinen rumpusarjan soitto voi olla liikuntarajoitteiselle parasta ja eniten motivoivaa liikuntaa.
Kehonhahmotuskyky paranee kinesteettisten hieno- ja karkeamotoristen viestien automatisoituessa eri aivolohkojen yhteistyössä.
TOIMINNALLINEN MUSIIKKITERAPIA
Toiminnallisessa musiikkiterapiassa rumpuihin kohdistetaan erilaisin liikeradoin tapahtuvia lyöntejä, joihin assosioidaan asiakasta motivoivasti pianolla soitettuja sointuja. Musiikissa on muotoja, jotka ovat rakenteeltaan selkeitä ja järjestelmällisiä. Näiden on tutkitusti todettu jäsentävän ja edistävän ihmismielen rakentumista ja älyllistä kehitystä.
Musiikkiterapeutin vastatunteet kuuluvat hänen musiikissaan
Musiikkiterapiassa, kuten useissa muissakin terapiasuhteissa, asiakkaan samaistumisella terapeuttiin on tärkeä merkityksensä. Terapiasuhteessa asiakas mieltää tiedostamattaan terapeuttinsa useimmiten äiti- tai isähahmona, jonka kanssa varhainen vuorovaikutussuhde aktivoituu yhteisessä toiminnassa. Musiikkiterapeutin asema muihin terapiamuotoihin eroaa siinä, että musiikkiterapeutti on terapiatilanteessa asiakkaalle vastatunteineen välittömästi musiikillisella palautteellaan läsnä.
Musiikkiterapeutin tilanteessa tuottama musiikki ja hänen huolehtiva, välittävä asenteensa on rinnastettavissa äiti ja vauva -suhteeseen, eikä tämä aito tunnelma sinällään kaipaa psykoterapeuttista tulkintaa, vaikka se voidaan sanoiksi pukeakin. Tässä tilanteessa terapeutti käyttää omia aitoja tunnereaktioitaan työvälineenä, ja näin terapiaprosessia tarkasteltaessa hänen on ensiarvoisen tärkeää olla läsnä ja käytettävissä. Tuloksellinen terapiasuhde perustuu terapeutin kykyyn välittää asiakkaasta aidosti.
